Yrittäjyys ja liiketalous
Sosiaalinen hyvinvointi lähtee työnteosta ja siitä, että mahdollisimman moni pystyy sitä kannattavasti tekemään, pelkäämättä epäonnistumisia.
Yrittäjyyden aloittamisen ja yritystoiminnan harjoittamisen kynnystä on madallettava. Tarpeetonta sääntelyä ja yrittäjyyden esteitä voidaan purkaa niin, että ihmisillä on mahdollisuus yrittää, onnistua ja myös ottaa hallittuja riskejä.
Sosiaaliturvajärjestelmän täytyy kannustaa tekemiseen ja toisaalta olla turvana, kun elämässä tulee vastaan odottamattomia tilanteita tai yritys ei onnistu suunnitellusti.
Yritykset tarvitsevat myös mahdollisimman vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön. Päätöksenteossa pitäisi katsoa yksittäistä vaalikautta pidemmälle ja arvioida ratkaisujen taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä.
Koulutus ja osaaminen
Luonnon hyvinvoinnin, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuurisen rikkauden lähde on osaamisessa. Osaamisella rakennetaan tulevaisuuden Suomi, joten osaajien kasvattamiseen tulee sijoittaa aiempaa enemmän.
Osaajien kasvattaminen alkaa varhaiskasvatuksesta, jatkuu peruskoulussa ja huipentuu toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.
Koulutuksessa on keskityttävä ajantasaiseen, laadukkaaseen ja erilaiset oppijat huomioivaan opetukseen. Pelkkä rakenteiden tai opetussuunnitelmien muuttaminen ei takaa toiminnan muutosta arjessa, vaan tekijöille tarvitaan riittävät resurssit. Ohjaajat ja opettajat tarvitsevat aikaa keskittyä perustehtäväänsä – opettamiseen ja oppimisen tukemiseen.
Hyvinvointi ja hyvä johtaminen
Kestävää kehitystä tarvitaan myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöömme. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa ihmisellä on mahdollisuus pärjätä omalla työllään, mutta samalla yhteiskunnan turvaverkon on oltava riittävän vahva silloin, kun elämä tuo eteen odottamattomia tilanteita.
Tarvitsemme riittäviä ja monipuolisia palveluja vauvasta vaariin. Palveluissa huomion pitää olla ihmisten tarpeissa ja siinä, mikä tuottaa asiakkaalle aidosti arvoa. Esimerkiksi palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää asiakaslähtöisyyttä ja samalla karsia tarpeetonta tekemistä.
Hyvinvointi liittyy myös siihen, miten ihmisiä johdetaan. Teknologia ja tekoäly tarjoavat mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta, mutta organisaatioiden menestys riippuu edelleen ihmisistä. Hyvä johtaminen tarkoittaa kuuntelemista, vuorovaikutusta, palautteen antamista, ihmisten osaamisen hyödyntämistä ja muutoksen johtamista. Hyvä johtaminen rakentaa sekä hyvinvointia että tuottavuutta.
